Kirjan ja ruusun päivän kirjavinkit

Lauantaina 23.4. vietetään Kirjan ja ruusun päivää. Tänä vuonna kampanjassa mukana olevista kirjakaupoista saa 15 euron kirjaostokseen kaupanpäälle Ronja Salmen ja Jami Nurmisen Onks Noloo? -nuortenkirjan. Krja on jaossa vain tuona päivänä ja sen jälkeen sitä ei enää myydä eikä jaeta kirjakaupoissa. Kipin kapin kirjaostoksille siis, mutta mitä sitä tänä vuonna ostaisi? Tässä omat suosikkini:

Upea, sotienjälkeiseen Napoliin sijoittuva Loistava ystäväni kertoo Lilan ja Elenan tarinan. Teos aloittaa neliosaisen sarjan ja tulee varmasti olemaan ilmiö Suomessa, kuten se on ollut muuallakin maailmalla.

Jukka Viikilä on kirjoittanut Johan Carl Ludvig Engelin fiktiivisen yöpäiväkirjan vuosilta, jolloin Engel oli muuttanut Suomeen rakentamaan uutta uljasta pääkaupunkia. Viikilän teksti on kaunista ja käy varmasti suoraan sydämeen kaikille, joille Helsinki on rakas kaupunki.

Elina Pitkäkangas on sijoittanut esikoisteoksensa tapahtumat tämän päivän Suomeen, Kuurankeron pikkukaupunkiin, jossa ihmissusimyytit heräävät eloon. Kuura on yksi kevään odotetuimmista fantasiateoksista ja ainakin omalla lukulistallani vuorossa heti seuraavana. 

Yhdeksäs hauta on toinen osa rikostarkastaja Fabian Riskistä kertovassa sarjassa. Edellinen osa oli taattua ruotsalaista dekkarilaatua, joten toinen osa on lähestulkoon pakko lukea.














Korppiretki voitti Vuoden luontokirja -tittelin viime vuonna ja on ollut ilmestymisestään asti ostoslistallani. Mika Honkalinnan valokuvat ovat synkällä tavalla upeita ja korpit pääsevät oikeuksiinsa sekä kirjan tarinoissa että kuvissa.

Luin Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän vähän päälle parikymppisenä ja olin silloin todella vaikuttunut. Hämmästyin, miten taitavasti kirjailija voi välittää tunnelmia ja tunteita tarinalla, jonka aihepiiristä en ollut varsinaisesti edes kiinnostunut. Viime viikolla julkaistiin Itkosen uutuus Palatkaa perhoset, jossa Summer Maplen tarina jatkuu kymmenen vuotta myöhemmin.

Peetu on syntynyt Petraksi, mutta ei ole koskaan kokenut olevansa tyttö. Nyt Peetu vain odottaa täysi-ikäisyyttä ja mahdollisuutta muuttua myös fyysisesti siksi henkilöksi, joka on aina kokenut olevansa. Kaunokirjallisuus tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuden ymmärtää sellaisia asioita, jotka eivät millään tavalla kosketa omaa arkea. Lähemmäs sitä ymmärrystä haluaisin päästä lukemalla Siri Kolun uutuuden.

Kirjavuosi 2013

Ensimmäinen täysi kalenterivuosi kirjabloggarina on täynnä. Luin viime vuonna 34 kirjaa, mikä ei ole kauhean paljon, mutta kroonisesta ajanpuutteesta kärsivänä olen ihan tyytyväinen että ehdin noinkin monta teosta lukea. Ehkä tänä vuonna sitten vähän enemmän. Lukemistani kirjoista 14 oli kotimaisten kirjailijoiden teoksia ja 20 ulkomaisia. Suurin osa teoksista oli luokitettu kaunokirjallisuudeksi, luettua tuli vain kaksi tietokirjaa. Nuortenkirjoja en lukenut yhtään ja lukemani lastenkirjat olivat niin pikkuväelle suunnattuja, että niitä ei kannattanut arvioida. Siihenkin asiaan tulee tänä vuonna toivottavasti muutos.

Tässä vielä kooste vuoden parhaista lukukokemuksista ja mitä niistä on jäänyt mieleen.

 

Taivaslaulu oli vuoden vaikuttavin lukukokemus. Luen harvoin mitään kirjaa monta kertaa, mutta tähän haluaisin palata vielä uudelleen.

 

Lumilapsi oli ihana aikuisten satu. Nautin maagisesta tunnelmasta ja matkasta karun kauniiseen Alaskaan.

 

 

 

Sisareni, rakkaani oli tarkkanäköinen kuvaus nyky-yhteiskunnasta ja siitä, miten julmia vanhemmat voivat olla lapsiaan kohtaan omaa etua tavoitellessaan.

 

 

 

Vuoden koskettavin kirja. Ei ehkä kirjallisilta ansioiltaan yltänyt muiden luettujen tasolle, mutta kosketti ja itketti enemmän kuin muut yhteensä.

 

 

Karulle majakkasaarelle sijoittuva hieno lukuromaani teki vaikutuksen hyvin rakennetulla tarinalla ja antoi paljon ajattelemisen aihetta.

 

 

Ylläolevien lisäksi moni muukin kirja jäi lähtemättömästi mieleen ja kokonaisuutena kirjavuosi 2013 oli mielestäni oikein mainio. Lukemiseni keskittyi hyvin pitkälti uutuuksiin ja tältä vuodelta toivon, että maltan ottaa lukulistalleni myös muutaman vanhemman kirjan. Lopuksi vielä kiitos kaikille blogini lukijoille viime vuodesta ja toivottavasti seuraatte kirja-arvioitani tänäkin vuonna. 

 

 

Joulua kohti

Edellisestä blogipäivityksestä on kulunut jo monta viikkoa. Ja saman verran on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi ehtinyt tarttua kirjaan lukemismielessä. Kirjanmyyntialalla on meneillään vuoden kiireisin aika ja se näkyy tietysti työtuntien määrässä, joten lukuaikaa ei ole juurikaan ollut. Uutta kirja-arviota ei nyt siis ole tarjolla, mutta joulun pyhien jälkeen luvassa on toivottavasti useampikin.

Valitsin joulukirjakseni Sonjan suosituksesta Carlos Ruiz Zafónin Marinan ja lisäksi ajattelin kokeilla Hugh Howeyn Siiloa. Vielä pari työpäivää ja sitten voin laittaa villasukat jalkaan ja käpertyä viltin alle nauttimaan hyvästä kirjasta. Toivottavasti kaikilla on joulun pyhinä ainakin pieni hetki aikaa rauhoittua ja nauttia hyvistä lukuhetkistä.

Hyvää joulua kaikille lukijoille!

Vastauksia Sonjalle

Kiitos kysymyksistä Sonja:) Pitkään kesti ennen kuin ehdin näihin tarttua, mutta tässä niitä vastauksia nyt tulee:

1. Kuka on suosikkisatuhahmosi?
Heti ensimmäisenä vaikea kysymys. En ole aikuisiällä juurikaan satuja lukenut (vielä), mutta lapsuusajan suosikkisatuni olivat Topi ja Tessu sekä Kaislikossa suhisee. Jälkimmäisessä olin erityisen mieltynyt Herra Rupikonnaan, joten sanotaan nyt vaikka se kun ei muutakaan tule mieleen.

2. Mitä kirjaa lukiessasi olet itkenyt?
En muista itkinkö varsinaisesti, mutta Leijapoika ainakin kosketti todella syvästi, joten vastaan sen.

3. Mikä on mielestäsi paras kirjasarja?
Hmm, monta hyvää tulee heti mieleen: Millenium-trilogia, Nälkäpeli, Fjällbacka-jännärit jne. On kuitenkin pakko vastata Harry Potterit. Koskaan en ole minkään sarjan seuraavaa osaa odottanut vastaavalla innolla kuin silloin kun Pottereita vielä ilmestyi. Ja koskaan en ole myöskään tuntenut vastaavaa tyhjyyttä siitä, että sarja päättyi ja lisää osia ei enää tule.

4. Minkä kirjan olet lukenut useaan otteeseen?
Maailma on niin pullollaan luettavaa, että harvoja kirjoja on tullut luettua useammin kuin kerran. Kaksi monesti luettua suosikkia tulee kuitenkin mieleen; Kymmenen pientä neekeripoikaa ja Jumalat juhlivat öisin. Molemmat luen varmasti vielä uudelleen ja uudelleen.

5. Minkä kirjan lukemista odotat tällä hetkellä eniten?
Lukulistalla on paljon hyviä kirjoja, mutta tällä hetkellä odotan eniten toukokuussa ilmestyviä Camilla Läcbergin ja Khaled Hosseinin uutuusteoksia.

6. Mikä on suosikkisarjakuvasi?
Luen sarjakuvia nykyään melko harvakseltaan. Joku satunnainen Fingerpori tai Kamut tulee joskus luettua, mutta tähän täytyy vastata Karvinen, koska olin niin fanaattinen fani lapsena.

7. Onko sinulle merkitystä sillä onko kirja kovakantinen vai pokkari?
Luen mieluummin kovakantisia kirjoja ja niitä haluan kirjahyllyynikin mieluummin kerätä. Yksi syy pokkareiden hyljeksimiseen on pieni tekstikoko, vanhuus ei nimittäin tule yksin vaan se tuo ikänäön tullessaan.

8. Luetko näytelmiä?
En ole lukenut näytelmiä juuri ollenkaan. Joskus varhaisteininä päätin lukea Romeon ja Julian, mutta en tainnut koskaan päästä loppuun saakka. Kirjaston laina-aikakin meni silloin reilusti yli, mutta kirjastovirkailija piti yritystäni niin ihailtavana, että sain sakot anteeksi. Ei taitaisi onnistua tänä päivänä kun systeemit on vähän erilaiset.

9. Mikä on lapsuutesi rakkain kirja?
Aikaisemmin mainitsinkin Topin ja Tessun sekä Kaislikossa suhisee. Niiden lisäksi Pelastuspartio Bernard ja Bianca kuului suosikkeihini. Kaikki nuo ilmestyivät joskus Lasten Oman Kirjakerhon painoksina ja nyt olen niitä kirppiksiltä haalinut omalle lapselleni siinä toivossa, että niistä tulisi jonain päivänä hänenkin suosikkejaan.

10. Kuka on lempikuvittajasi?
Ensimmäinen ajatus oli, että en edes tiedä mitään kuvittajia, mutta sitten mieleen alkoi tulla useitakin. Valitaan nyt kuitenkin Tove Jansson, koska alkuperäiset muumit ovat niin legendaarisia hahmoja, että niistä ei vaan voi olla pitämättä.

11. Luetko kirjoja muilla kielillä kuin suomeksi?
Hyvin harvoin vaikka tiedän että pitäisi. Pottereita luin joskus englanniksi kun en malttanut odottaa suomennoksen ilmestymistä.

Jouluntoivotus

Toivottavasti kaikilla on mahdollisuus käpertyä ainakin hetkeksi sohvannurkkaan jonkun ihanan kirjan kanssa näin pyhien aikana. Oikein rauhallista joulunaikaa kaikille!



Tervetuloa uuden kirjablogin pariin

Tervetuloa Lillin kirjataivaaseen. Olen blogannut noin vuoden verran toisaalla ja koko sen ajan blogini on etsinyt muotoaan ja ollut iloinen sekamelska kaikkea mahdollista kirjoista muotiin ja kauneudesta ruokiin. Nyt päätin, että on aika keskittyä siihen, mikä on lähellä sydäntäni eli kirjoihin ja lukemiseen.

Olen ollut pienestä pitäen todellinen lukutoukka ja lähipiirille ei tullut mitenkään yllätyksenä, että löysin ensimmäisen oikean työpaikkanikin kirjojen parista. Sillä tiellä olen edelleen. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla, mutta palaan takaisin kirjapinojen keskelle parin kuukauden päästä ja senkin takia lukemiseen ja kirjoihin liittyvät asiat ovat olleet lähiaikoina erityisen paljon mielessä.

Luen paljon erilaista kirjallisuutta ja tässä blogissa tulen kertomaan lukukokemuksistani ja niiden herättämistä ajatuksista. Lisäksi seuraan tarkasti kirja-alan tapahtumia sekä tietysti tulossa olevia uutuuksia. Tervetuloa mukaan, nautitaan yhdessä hyvistä kirjoista:)