Molli Nieminen on entinen pop-tähti ja nykyinen
ammattiklovni. Hän on naimisissa nuoruudenrakkautensa Keken kanssa ja he elävät
onnellista elämää yhdessä kahden ihastuttavan tyttärensä kanssa. Mollin elämä
muuttuu kertaheitolla kun Keke saa hengenvaarallisen sähköiskun ja vaipuu
koomaan. Mollista tulee yhtäkkiä perheen ainoa elättäjä ja keikat
lastentapahtumissa eivät riitä tuomaan ruokaa pöytään. Niinpä Molli joutuu
vastahakoisesti ottamaan vastaan työpaikan Mantelimaan taiteellisena johtajana.
Länsi-Kyykkällä sijaitseva Mantelimaa on viihdekeskus, jossa
on joulu ympäri vuoden. Mantelimaassa voi viihdyttää itseään vierailemalla
kylpylässä, karkkipajassa tai vaikka lahjapuodissa. Perheen pikkuväen voi viedä
Pikkulaan hyppimään 24 pomppulinnassa sillä aikaa kun itse viettää aikaa K-18 ikärajalla
varustetun Rakkauden Mantelin yökerhoissa. Kaiken keskellä on Ikuisen Joulun
Aukio, jossa Mantelimaan valtias Jonne J. Halkio järjestää viihdettä loputtoman
innokkaalle yleisölle. Joka nurkan takaa putkahtelee esiin mekaanisia tonttuja
ja muita koneolentoja, joita Mantelimaassa on satoja.
Mantelimaassa tapahtuu paljon kuolemantapauksia ja Länsi-Kyykkäällä
kulkevien juorujen mukaan niiden takana on pahamaineinen Antipukki. Mantelimaan
kirjanpitäjä Felix Kantola tietää kuitenkin totuuden paremmin. Antipukin tarina
on nimittäin lähtenyt liikkeelle juuri sinä iltana kun Felixin vanhemmat
surmattiin. Felix on Supisen tarinan mielenkiintoisin ja ristiriitaisin hahmo.
Mies, joka haaveilee yksinkertaisista asioista, kuten onnellisuudesta ja omasta
kodista, on selvillä Mantelimaan kaameista salaisuuksista ja on silti valmis
suojelemaan jouluparatiisia jopa henkensä uhalla.
Miina Supisen teksti on tutun sujuvaa ja tarina etenee
järjestelmällisesti kohti hieman ennalta-arvattavaa loppuhuipennusta. Kirja on kevyttä
luettavaa, koska se on jaettu kuuteen osaan, jotka koostuvat pisimmillään
muutaman sivun mittaisista kappaleista. Sekä osien että kappaleiden otsikointi
on hauska ja ennakko-odotuksia herättävä, kuten ”Pitkittäisgijotiini”, ”Terveen
pulskuuden vaikutelma” ja ”Gargantuamainen hirvitys”.
Mantelimaa on kunnon joulupainajainen ja karmaisevat
mekaaniset tontut valtaisan valo- ja elämystulvan keskellä vetävät samoista
naruista kuin kauhuelokuvissa usein nähdyt kohtaukset, joissa murhat tapahtuvat
tivolissa. Samaan tematiikkaan liittyen Antipukki ja muut tarinan
kauhistuttavat hahmot toivat mieleeni Stephen Kingin Se-kirjasta tutun klovnin
muodossa esiintyvän pahan. Miina Supinen on luonut painajaismaisen joulumaan,
joka tarjoaa hyviä henkilöhahmoja ja toimivan tarinan sekaan kätkettyä
yhteiskuntakritiikkiä. Mantelimaa sopii viihdykkeeksi vuoden pimeimpään
aikaan yhtälailla joulusta pitäville kuin joulunvihaajille.
(Miina Supinen: Mantelimaa, WSOY 2015)