Tämän kirja-arvion olen jo julkaissut toisessa blogissani muutama päivä sitten, mutta julkaisen sen nyt täällä uudelleen, koska ties vaikka tänne eksyisi joku uusikin lukija.
Luin Tove Alsterdalin jännärin Kadonneet. Kirjan
päähenkilönä on Ally, jonka toimittajamies Patrick on lähtenyt työmatkalle
Ranskaan, mutta ei palaakaan sieltä takaisin. Ally lähtee etsimään Patrickia
Pariisiin ja päätyy seuraamaan samoja johtolankoja, joita tämä on seurannut
kootessaan aineistoa ihmiskauppaa käsittelevään juttuunsa. Kirjan teemoina on
laiton siirtolaisuus, orjakauppa ja ihmisten salakuljetus. Aiheiden ympärille
on rakennettu mielenkiintoinen maailma, jossa kenenkään hengellä ei ole arvoa ja
lähes kaikki ihmiset ovat ostettavissa.
Kirjaa oli kehuttu monissa kirjallisuusblogeissa
kovasti ja kirjan takakanteen oli onnistuttu kokoamaan monta ylistävää
arvostelutekstiä. Omalta osaltani täytyy todeta, että olin aika pettynyt
lukukokemukseen. Vaikka tarinan idea on hieno, tunne jäi silti puuttumaan.
Kirjan henkilöille tapahtuu todella traagisia asioita, mutta niiden
herättämissä tunteissa ei päästä pintaa syvemmälle. Teoksen takakannessa
sanotaan, että kirja kertoo kolmen naisen tarinan, mutta todellisuudessa kirja
kertoo Allyn tarinan ja kaksi muuta naista ovat vain sivuhenkilöitä. Kirja
olisi saattanut olla mielenkiintoisempi jos kahden muun naisen elämät olisivat
auenneet lukijalle enemmän.
Yleensä kirjoja lukiessa, tai leffoja ja tv-sarjoja katsoessa, kiinnyn joihinkin henkilöhahmoihin hyvinkin nopeasti. Tämän kirjan kohdalla sitä ei kuitenkaan tapahtunut vaan kaikki henkilöt jäivät jotenkin pintapuolisiksi ja irrallisiksi. Juoni oli kaikesta huolimatta siinä määrin hieno, että se sopisi hyvin elokuvaksi ja jostain netistä bongasinkin tiedon, että elokuvaoikeudet on jo ostettu Hollywoodiin.
Yleensä kirjoja lukiessa, tai leffoja ja tv-sarjoja katsoessa, kiinnyn joihinkin henkilöhahmoihin hyvinkin nopeasti. Tämän kirjan kohdalla sitä ei kuitenkaan tapahtunut vaan kaikki henkilöt jäivät jotenkin pintapuolisiksi ja irrallisiksi. Juoni oli kaikesta huolimatta siinä määrin hieno, että se sopisi hyvin elokuvaksi ja jostain netistä bongasinkin tiedon, että elokuvaoikeudet on jo ostettu Hollywoodiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.