sunnuntai 9. marraskuuta 2014

David Nicholls: Yhtä matkaa

David Nichollsin uutuuskirja Yhtä matkaa on haikea ja koskettava, joskin hieman ennalta-arvattava.  Douglas ja Connie ovat keski-ikäinen aviopari, jotka lähtevät teini-ikäisen poikansa Albien kanssa kiertämään Eurooppaa. Matkan tarkoituksena on viettää vielä kerran lomaa yhdessä ennen kuin Albie lähtee opiskelemaan ja samalla ehkä hieman sivistää poikaa Euroopan kulttuurihelmien äärellä. Kuten arvata saattaa, matka ei mene suunnitelmien mukaan ja lopulta Douglas päätyy taistelemaan isä-poika-suhteensa ja avioliittonsa säilymisen puolesta.

Kirjassa kerrotaan samaan aikaan kahta tarinaa, jotka lopulta kohtaavat toisensa. Päätarinassa liikutaan nykypäivässä ja takaumissa kuljetaan koko Douglasin ja Connien parisuhteen läpi aina ensitapaamisesta nykyhetkeen. Douglasin luonne kuoriutuu kerros kerrokselta tarinan edetessä. Kerrontatavasta mieleeni tuli Herman Kochin Lääkäri –kirjan päähenkilö, jota luulee ensin mukavaksi mieheksi, mutta päätyykin inhoamaan. Ihan niin jyrkästi Douglasin kanssa ei käynyt, mutta ei mies nyt ihan niin täydellinen ollutkaan miltä aluksi vaikutti, mikä oli kokonaisuuden kannalta ihan hyvä. Hahmojen rosoisuus lisää uskottavuutta ja vie kirjan tyylin hieman kauemmas perinteisestä hömppäromaanista.

Nicholls kuvaa keski-ikään ehtineen miehen ajatusmaailmaa kauniisti ja viisaasti. Douglasille retki Euroopan halki antaa aikaa ajatella ja pohtia omien ratkaisujen järkevyyttä.  Matka on muistojen täyteinen ja Douglas tekisi tänä päivänä monia asioita eri tavalla jos voisi mennä ajassa taaksepäin. Katuminen on kuitenkin myöhäistä ja onneksi Nicholls on osannut kirjoittaa haikeaan tarinaan myös toivon pilkahduksen. Pidin siitä, että tarinaa kerrottiin Douglasin näkökulmasta ja varsinkin kirjan alkupuoliskon ajan olin vaikuttunut tavasta, jolla Nicholls ruotii parisuhteen anatomiaa. Kirjan loppupuoli olikin sitten enemmän tavanomainen romanttinen tarina vaikeuksineen ja voittoineen. Jos pitää hyvin kirjoitetuista parisuhdekuvauksista, ja haluaa lukea tarinan, jossa on älyä ja tunnetta, suosittelen David Nichollsin Yhtä matkaa lämpimästi.
 

(David Nocholls: Yhtä matkaa, Otava 2014, suomentanut Inka Parpola)

6 kommenttia:

  1. En oikein lopulta tykännyt Sinä päivänä -kirjasta, joten tätä en ole oikeastaan edes harkinnut lukevani. Paitsi että nyt tämä kuulostaa ihan kiinnostavalta:) Adler-Olsenit on myös kokematta, mutta ehkä siinä olisi nyt minullekin uusi dekkarikokemus... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on poikkeuksellisesti sellainen tilanne, että en lue tällä hetkellä yhtään mitään. Tätä on kestänyt jo kokonaista neljä päivää. Täytyy äkkiä keksiä jotain lukemista ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä ihan täysin;)

      Poista
  2. Kiitos tästä blogista, vanhana kirjallisuusfriikkinä luen melkein mitä vaan Aku Ankasta Raamattuun. Suosikkini ovat ehkä enemmän erityyppiset kirjat, mutta näistäkin sun arvostelemista löytyi monta tuttua ja luettua teosta. Kerrot hienosti teoksista. Arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Kiva, että eksyit lukemaan blogiani. Aina ilahduttaa kun joku ilmoittaa reilusti olevansa kirjallisuusfriikki:)

      Poista
  3. Luin tästä kirjasta toisaalla. Tekijä tai kirjakaan ei sanonut minulle mitään. Yhtä matkaa vaikuttaa kiinnostavalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman tekijän Sinä päivänä on myös lukemisen arvoinen ja leffaversiokin on hyvin toteutettu.

      Poista

Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.