Flavian suurin intohimo on kemia ja hänen kotikartanossaan on täydellinen laboratorio, jossa tyttö viettää suurimman osan ajastaan. Erityisen kiinnostunut Flavia on myrkyistä, joten tarinan alusta alkaen on selvää, että kyseessä ei ole ihan tavallinen 11-vuotias tyttö. Tyhmien siskojen ja poissaolevan isän kanssa aika käy välillä pitkäksi ja Flavia keksii omaksi huvikseen erilaisia jännittäviä projekteja, kuten tutkimus jossa Flavia myrkyttää siskonsa huulipunan ja pitää havaintopäiväkirjaa siskon huulissa tapahtuvista muutoksista. Flavia on niin ilkeä siskoilleen, että häntä voisi hyvin inhota sen takia, mutta myrkyttäjä/lapsinero/salapoliisi -tyttöä on vain pakko rakastaa. Väistämättä kiinnitin huomiota siihen, että Flavialla ei ole yhtään ystävää. Hänen polkupyöränsä, Gladys, on Flavian luotettava seuralainen tämän seikkailuissa. Flavian rakkaus kemiaa kohtaan ohittaa selvästi sellaisen sosiaalisten kontaktien tarpeen, joka ihmisillä tavallisesti on.
Piiraan maku makea on kustantajan esittelytekstin mukaan kirjoitettu Agatha Christien hengessä ja siihen kirjassa erityisesti ihastuinkin. Flavian luonteessa on paljon samaa nokkeluutta ja itseriittoisuutta kuin Hercule Poirotissa; Neiti De Luce on poikkeuksellisen älykäs ja erittäin tietoinen siitä. Kirjaa luonnehdittiin jossain blogikirjoituksessa hyvän mielen dekkariksi ja siinä osuttiin naulan kantaan. Tulin tästä teoksesta samalla tavalla hyvälle tuulelle kuin esimerkiksi luettuani Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, vaikka kirjoilla ei juuri mitään yhteistä olekaan. Fiiliksessä oli kuitenkin jotain samaa. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille Christie -faneille ja erilaisista dekkareista pitäville.
En ole ilmeisesti ainoa, joka on kovin tykästynyt Flaviaan, neitokaisella on nimittäin omat fanisivut: http://www.flaviadeluce.com/. Ja ilokseni huomasin, että dekkarisarjan seuraava osa ilmestyy suomennettuna jo syksyllä. Ihanaa syysiltojen lukemista on siis luvassa.
Teos on arvioitu myös näissä blogeissa: Kirjasähkökäyrä, Lumiomena.
(Alan Bradley: Piiraan maku makea, Bazar 2014)
Onpas kivan kuuloinen dekkari! Päähenkilö on mukavasti uudenlainen sankaritar. Kirja sopisi mainiosti kesälukemiseksi.
VastaaPoistaYleensä en ole erityisesti pitänyt aikuisten kirjoista, joissa päähenkilönä on lapsi, mutta Flavia oli aivan huippu. Ehdottomasti loistavaa kesälukemista:)
PoistaLaitan tämän listalleni. Sait minut kiinnostumaan. Olen haalimassa juuri jotakin kevyttä eli dekkareita kesään, muuta onkin jo tarpeeksi.
VastaaPoistaTämä oli kivalla tavalla sekoitus klassista dekkaria ja jotain aivan muuta. Odotan innolla jatko-osaa:)
PoistaVihdoin sain luettua tämän ihan kirjan ja olen keräilemässä linkkejä
VastaaPoistaJään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tykkäsit Flaviasta. Toinen osa ilmestyi juuri ja toivon, että ehdin lukea sen jossain välissä.
Poista