Samuel Björkin Yölintu oli minulle yksi tämän kevään odotetuimmista jännäreistä. Pidin Holger Munchin ja Mia Krügerin henkilöhahmoista jo sarjan avausosassa, joten oli mukava päästä taas tapaamaan vanhoja tuttuja. Asetelma on melko perinteinen kun vanhempi miespoliisi on yrmeä, mutta pohjimmiltaan lämminsydäminen, ja nuori naispoliisi on kaunis, mutta itsetuhoinen. Björk onnistuu kuitenkin punomaan niin hyvän juonen, että pienet kliseet eivät haittaa.
Tarina alkaa kun metsästä löytyy nuoren tytön ruumis sulkien ympäröimänä. Asetelma vaikuttaa rituaalimurhalta ja sellaisena poliisit alkavat sitä tutkia. Holgerin ja Mian yksityiselämän sotkut tahtovat kuitenkin viedä parhaan terän heidän innostaan selvittää murhaa. Tutkinta polkeekin jo hieman paikallaan kun heidän syliinsä tipahtaa videonpätkä, joka avaa heidän silmänsä.
Yölintu oli helppolukuinen ja juonivetoinen jännäri, jonka ahmi muutamassa tunnissa. Jos kaipaa kevyttä lukemista, jossa on sopivasti jännitystä, mutta ei liikaa verta ja suolenpätkiä, niin Björkin uutuus on oivallinen valinta.
(Samuel Björk: Yölintu, Otava 2017. Suomentanut Päivi Kivelä)
Tämä oli viihdyttävä ja vetävä dekkari. Seuraavaa odotellessa ;)
VastaaPoistaJännä nähdä kuinka moniosaiseksi sarja vielä kasvaa :)
Poista