tiistai 6. tammikuuta 2015

Perheen pienimmän suosikit

En tehnyt viime vuonna yhtään postausta lastenkirjoista, vaikka luin niitä todella paljon. Päätin nyt korjata tilanteen tekemällä pienen koonnin muutamasta suurimmasta suosikista. Ja samalla lupaan parantaa tapani tällä saralla ja blogata lastenkirjoista enemmän tänä vuonna:)

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

Tätä meillä ei ole varsinaisesti luettu sitten vauva-aikojen, mutta osaan siitä vieläkin niin monia loruja ulkoa, että sopivissa tilanteissa niitä tulee viljeltyä. Heti jos saan jossain kyläillessä vauvan syliin, Jaakko Vaakko Vesirotta alkaa tulla suusta ulos suorastaan refleksin omaisesti:D Myös illalla kun valot on jo sammutettu, mutta iltasatu ei ole tehnyt tehtäväänsä, vaan pikkupoika kukkuu hereillä, saattaa loru auttaa.

Eppu Nuotio: Papupiilokas - Ötökkäriimejä

Eppu Nuotio on Kirsi Kunnaksen ohella suosikkini lastenlorujen saralla. Nuotion loruissa on hyvä tempo ja ne ovat niin hauskoja, että usein lorua lukiessa alkaa naurattaa sekä kuuntelijaa että lukijaa. Mahtavia kertakaikkiaan.

Zdenék Miler: Myyrä -tarinat

Myyrä -kirjoja on luettu meillä tänä vuonna todella paljon. Ensimmäinen Myyrä on ilmestynyt suomeksi vuonna 1959, joten klassikosta voidaan jo todella puhua. Kuvitus sekä vanhoissa että uudemmissa Myyrissä on ihastuttava ja tarinat herttaisen opettavaisia. Useimpien tarinoiden pituuskin on juuri sopiva nelivuotiaan iltasaduksi.

Thorbjörn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan

Tämä on tuonut tänä vuonna eniten nostalgiafiiliksiä, koska se oli yksi suosikeistani joskus lapsena. Iloisten rosvojen kanssa on vierähtänyt ilta jos toinenkin.

Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjät

Räppääjiä on katsottu meillä leffoina ja luettu kirjoina. Pikkupoika on toistaiseksi ollut tykästyneempi elokuvaversioihin, mutta uskon että kirjat menevät suosiossa ohi hyvinkin pian. Kauhea makkara tosin jäi vielä kesken, koska se oli kuulemma liian pelottava:D



2 kommenttia:

  1. Ihania! Kyllä se Räppääjien aikakin vielä koittaa. Meillä rakastetaan niitä myös äänikirjoina, varsinkin juuri tuota Kauheaa makkaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kuunneltu äänikirjoina Mauri Kunnaksen tuotantoa niin, että selataan kirjasta kuvia samalla kun kuunnellaan tarinaa cd:ltä. Välillä on ihan kiva säästää omaa ääntään ja antaa iltasadun tulla levyltä:)

      Poista

Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.