On Joséphine, hänen miehensä Antoine, heidän lapsensa Hortense ja Zoé, Joséphinen sisar Iris, tämän mies Philippe, heidän poikansa Alexandre, Josephinen naapuri Shirley, tämän poika Gary ja iso kasa tärkeitä sivuhenkilöitä. On Pariisilainen lähiö, ylellinen kesänviettopaikka, mystinen saari kaukana kaikesta, Kenialainen kylä ja Lontoo. On krokotiileja, tähdille esitettyjä toiveita, Englannin kuninkaallisia, valheita, salaisuuksia, ihastuksia ja rakastajattaria. Niistä on Krokotiilin keltaiset silmät tehty.
Joséphine on keski-ikäinen historiantutkija, joka on omistanut elämänsä lapsilleen ja miehelleen. Eräänä päivänä hänen miehensä ilmoittaa muuttavansa pois kotoa uuden rakastajattarensa kanssa. Joséphinen maailma mullistuu kertaheitolla ja yhtäkkiä hän joutuukin huolehtimaan tyttäristään aivan yksin. Teini-ikäinen Hortense ei osaa arvostaa äitinsä ponnisteluja tippaakaan vaan haluaisi tulla rikkaan ja kauniin tätinsä Iriksen kaltaiseksi. Onneksi Joséphinella on hyvä ystävä Shirley, johon hän voi turvautua hädän hetkellä. Pian kuitenkin selviää, että myöskään Shirleyn elämässä kaikki ei ole ihan sitä miltä vaikuttaa.
En ole lukenut ranskalaista kirjallisuutta juuri ollenkaan ja suhtaudun siihen hieman ennakkoluuloisesti. Krokotiilin keltaiset silmät selätti kaikki ennakkoluuloni kertaheitolla ja ranskalaisuus oli juuri se, mihin tarinassa ihastuin. Pariisi antaa kertomukselle ihastuttavat puitteet ja kerronta on miellyttävän kepeää olematta kuitenkaan tyhjänpäiväistä. Kiinnyin tapani mukaan henkilöhahmoihin ja tunsin ylpeyttä Joséphinea kohtaan tämän kasvutarinan edetessä. Hortensen käytös puolestaan sai ärsytyskynnyksen ylittymään melko reippaasti.
Pancolin teksti on ilmavaa, kevyttä, rehellistä ja aitoa. Suosittelen Krokotiilin keltaisia silmiä kaikille, jotka nauttivat hyvästä tarinasta ja haluavat eläytyä ihmisten arkeen iloineen ja pulmineen. Ihana lukukokemus.
(Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät, Bazar 2011)
Löysin blogisi äsken Kirsin kirjanurkan kautta, ja täällähän on vaikka mitä mielenkiintoista - luet hyviä ja kiinnostavia kirjoja! :)
VastaaPoistaNämä Pancolin kirjat ovat kiinnostaneet jo pidempään, mutta en ole vieläkään saanut tartuttua tähän ensimmäiseen järkäleeseen, vaikka se on hyllyssä odotellut jo jonkin aikaa. Arviosi luettuani kirja nousi nyt lukupinossa monta pykälää, tämähän vaikuttaa tosi hyvältä. Minua on muutenkin vaivannut viime aikoina pieni Ranska-kuume, ja kun matkaa sinne ei ainakaan lähikuukausina ole luvassa, voisin lukea Ranskan-kaipuussani tämän kirjan. :)
Kiitos kommentista:) Kiva, että eksyit lukemaan blogiani. Tykkäsin tosiaan Krokotiileista kovasti ja nyt olen vähän kahden vaiheilla, että lukisinko myös sarjan seuraavat osat. Olen nimittäin kuullut, että toinen osa ei ole yhtä hyvä kuin ensimmäinen. Toisaalta olisi kiva tietää, miten Josephinen tarina jatkuu. Toistaiseksi jatko-osa saa ainakin jäädä lukujonon hännille vuoroaan odottamaan.
PoistaTosi kivaa, että säkin tykkäsit Krokotiilista! Ei se kakkososakaan huono ole ja kolmonen on taas yhtä hyvä kuin ensimmäinen, joten suosittelen kyllä ehdottomasti selvittämään, miten Josephinen ja kaikkien muiden elämä etenee. Kakkososaa lukiessa on vain hyvä varautua henkisesti siihen, ettei Pancol ole luottanut ykkösosan toimivaan reseptiin vaan on höystänyt tarinaa rikosmysteereillä ja yliluonnollisilla elementeillä. Niiden lisäksi kirjassa on kuitenkin ykkösosasta tuttua syvällistä henkilöhahmoihin tutustumista, hyvää dialogia ja kutkuttavia juonenkäänteitä.
VastaaPoistaNyt kun olet päässyt ranskalaisen kirjallisuuden makuun, suosittelen myös Siilin eleganssia. Se on tosi kaunis ja herkkä kirja. Toisin kuin Krokotiili, se ei ole mikään paksu järkäle vaan varsin nopealukuinen.
Ehkä mä vielä jonain päivänä luen ne seuraavatkin osat. Ovat vaan sen verran paksuja järkäleitä, että joutuvat odottamaan vuoroaan vähän pidempään. Muutama ohuempi kirja tähän väliin ensin:)
PoistaSiilin eleganssi on mulle tuttu sekä kirjana että leffana. Aloin lukea sitä silloin kun se oli ilmestynyt, mutta jäi lopulta puolenvälin paikkeilla kesken. Ei se huono ollut, mutta mulla oli silloin menossa sellainen kausi etten ehtinyt lukea juuri mitään ja myöhemmin en enää saanut aikaiseksi, että olisin aloittanut sen uudelleen alusta. Joskus pari kuukautta sitten se tuli leffana telkkarista ja siitä tykkäsin kovasti. Se oli hyvin ranskalainen kuten Krokotiilikin:)