torstai 30. kesäkuuta 2016

Jari Salonen: Kuokkavieraat

Rikas perijä ja juorulehdistön lemmikki Jatta Jokimaa on menossa naimisiin tuoreen poikaystävänsä Seppo Alarasilaisen kanssa. Häät sujuvat perinteisellä kaavalla ja jossain vaiheessa iltaa on vuorossa morsiamen ryöstö. Kun aikaa kuluu ja morsian ei palaakaan, juhlaväki alkaa aavistaa, että jotain hämärää on meneillään. Seuraavana päivänä morsiamen isälle saapuva lunnasvaatimus vahvistaa epäilykset oikeiksi ja keskusrikospoliisi päätyy tutkimaan tapausta.

Jukka Zetterman on päätynyt KRP:n erikoiskoordinaattoriksi surkeiden sattumien myötä ja Zetterman saa jatkuvasti muistutuksia siitä, että saa olla tyytyväinen, että on ylipäänsä saanut pitää työpaikkansa. Zetterman lähetetään tutkimaan murtoaaltoa pikkukaupunkiin mukavan ajomatkan päähän Helsingistä, mutta pian hän huomaa sotkeutuneensa puolivahingossa Jatta Jokimaan katoamisen tutkimuksiin.

En ole lukenut aikoihin yhtään kotimaisen miesdekkaristin kirjaa ja täytyy myöntää, että suhtauduin Salosen kirjaan epäilevästi. Pelkäsin tarinan olevan ryyditetty äijähuumorilla ja siihen ympätyllä heppoisella juonella. Ilokseni olin väärässä. Zetterman on miellyttävä hahmo ja tarina lähti kulkemaan sujuvasti heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Henkilöhahmojen yksityiselämän kuvausta oli sopivassa suhteessa itse rikostarinaan nähden, ja persoonat olivat uskottavia ja samaistuttavia. Pidin tarinan tapahtumaympäristöstä sekä Töölön että fiktiivisen pikkukaupungin osalta, ja helsinkiläisenä ilahduin tietysti osittain tutuille kulmille sijoittuvista tapahtumista. Loppuratkaisusta voi todeta sen verran, että en osannut aavistaa, mitä tuleman piti. On kiva tulla yllätetyksi.

Suomen oma Wallander on täällä! Suosittelen.


(Jari Salonen: Kuokkavieraat, Otava 2016)



tiistai 28. kesäkuuta 2016

John Green: Teoria Katherinesta

Olen lukenut lähiaikoina useita nuortenkirjoja ikäänkuin välipalana vakavamman kaunokirjallisuuden lomassa. John Greenin viimeisin suomennettu teos Teoria Katherinesta oli mainio tarina omassa genressään. Oli mukava lukea vaihteeksi jotain hauskaa ja nokkelaa.

Videopostauksen tekeminen oli kivaa, joten päätin kokeilla sitä toisenkin kerran.




lauantai 18. kesäkuuta 2016

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Luin Jukka Viikilän esikoisromaanin jo pari kuukautta sitten. Blogiteksti on antanut sinnikkäästi odottaa itseään ja aina kun olisi aikaa bloggaamiseen, seuraavan kirjan lukeminen menee kirjoittamisen edelle. Bloggaamattomia kirjoja alkaa nyt olla aika iso pino ja siksi päätin toteuttaa pitkään hautuneen ajatukseni kirja-arvion tekemisestä videon muodossa. Suomessa on muutamia bloggaajia, jotka tekevät kirjablogivideoita (kirjavlogi?), mutta melko harvinaista se tuntuu ainakin vielä olevan. Pohdin myös Snapchatin käyttämistä tähän tarkoitukseen, mutta ainakin toistaiseksi uskoisin kohderyhmäni löytävän videot paremmin täältä blogin puolelta. Snapchatiin kun pitää olla itse rekisteröitynyt voidakseen katsoa sieltä videoita, ja täällä taas se ei ole välttämätöntä. Mutta pidemmittä puheitta...tadaa, tässä ensimmäinen video:


Kommentteja otetaan vastaan, kiitos:)