lauantai 27. joulukuuta 2014

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Joulun aika oli töiden puolesta yhtä kiireistä kuin aina ja sen takia lukeminen on jäänyt vähemmälle oikeastaan jo parin kuukauden ajan. Toinen syy on syksyllä aloittamani yleisen kirjallisuustieteen opinnot Helsingin avoimessa yliopistossa. Niiden tiimoilta on pitänyt lukea vähän toisenlaista kirjallisuutta kuin yleensä tulisi valittua. Opiskelu on ollut kuitenkin todella mielekästä ja kevät tuo vielä lisää opintoja tullessaan.

Kiireiden lisäksi osasyynä bloggaustaukooni ovat olleet ne kirjat, joita olen lukenut. Ensin luin kolme kirjaa, joista en keksinyt mitään sanottavaa, koska ne olivat niin yhdentekeviä. Sitten luin kirjan, joka teki  niin suuren vaikutuksen, että mikään kirjoittamani arvio ei voisi tehdä sille oikeutta. Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia oli häkellyttävä kokemus. Tarinan ja kielen kombinaatio oli täyden kympin arvoinen. Kirjailijan teksti on suoraviivaista, mutta tarina itsessään on monitasoinen ja jättää lukijan tulkinnalle paljon tilaa. Hetkittäin koin ymmärtäväni aivan kirkkaasti, mitä kirjan minä-kertoja kokee ja tuntee. Toisinaan taas jouduin lukemaan jonkin kohdan monta kertaa, koska tulkintatapoja olikin yhtäkkiä niin monia.

Mahdollisuus kokea Suomi ja suomalaisuus maahanmuuttajan näkökulmasta oli arvokas kokemus. Kuinka monia asioita pitääkään itsestäänselvyytenä, mutta ne eivät ole sitä kaikille. Kuinka ulkopuolisuuden tunne syö itsetuntoa pala palalta ja lopulta katkeroittaa täydellisesti. Kuinka yhdelle sukupolvelle maahanmuutto voi olla aivan erilainen kokemus kuin seuraavalle, tai miten miehen ja naisen kokemukset voivat erota toisistaan. Vielä tätä kirjoittaessakin huomaan, että joitain kirjan kohtia ajatellessa sydän alkaa hakata tiheämmin ja en pysty muodostamaan sanoja kuvaamaan niitä tunteita, joita teksti herätti.

Kissani Jugoslavia voitti Hesarin esikoiskirjapalkinnon. Tänä vuonna hyviä ehdokkaita oli vaikka kuinka, mutta olen erittäin iloinen että palkinto meni juuri tälle nuorelle miehelle. Innolla odotan Pajtim Statovcin seuraavaa teosta kun sellainen joskus toivottavasti ilmestyy.


(Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia, Otava 2014)


2 kommenttia:

  1. Hankin tuon omaksi, mutta en ole saanut luettua. Olen paneutunut enemmän puuttuvien vanhojen kirjojen metsästämiseen kuin lukemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellänikin on ollut lukemisen osalta vähän hiljaisempi kausi. Tai lukenut kyllä olen, mutta uutuudet saavat odottaa vuoroaan kun tenttikirjat vievät kaiken ajan. Jos sitten kesällä taas ehtisi kaikkien ihanuuksien kimppuun.

      Poista

Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.